Työttömyysaste Suomessa helmikuussa 2015 oli 9,1%. Ja tähämpä myös itse kuulun. Haluan tuoda oman kantani esiin työttömyydestä.
On olemassa ns. erilaisia työttömiä. Niitä, jotka eivät edes yritä työllistyä, kun ei kiinnosta työn tekeminen. Onhan paljon mukavempaa vain olla kotona. Toinen "ryhmä", mikä mieleeni tuli ovat he, joille ei ole koulutusta vastaavaa työtä lähiseuduilla. Ymmärrän hyvin, ettei tee mieli edes kokeilla eri alaa kuin mitä on pitkään opiskellut. Sitten on meitä, jotka emme voi sairauden tms. takia tehdä töitä. Tai itseasiassa, minäkin etsin koko ajan töitä mutta huonoja päiviä toki sairauden mukana kulkee.
On kuitenkin väärin, kuinka ennakkoluuloisia olemme toisiamme ja juurikin työttömiä kohtaan. Työttömät leimataan helposti sossupummeiksi ja yhteiskunnan eläteiksi. Täytyisi muistaa, että työttömyydelle on kuitenkin niin monia eri syitä, joita me emme voi tietää.
Pienellä paikkakunnalla työllistyminen ei ole itsestäänselvyys. Ja jos tähän vielä lisätään esim. sairauden tuomat rajoitteet, voi töitä todellakin olla hankala löytää.
No mutta, sitten tämä toinen ääripää joista jo kirjoitin. Eli työttömät, joita ei edes kiinnosta työteko. Mielestäni lorvimalla ja kotona makaamalla he pilaavat meidän muiden työttömien maineen. Emme me kaikki ole työtä vieroksuvia ja patalaiskaa yhteiskunnan pohjasakkaa.!
Tämän avautumisen myötä tahdon toivottaa teille oikein mukavaa Vappua! :)
♥: Noora
Elämää pitkäaikaissairauden kanssa.
30.4.2015
21.4.2015
Huonosta aamusta hyväksi päiväksi.
Heräsin aamulla N:n herätyskellon soittoon ja totesin, ettei minussa liiku taas muu kuin silmät (eilisen kuntosalipäivän takia). Niimpä jatkoin vielä unia jokusen tovin ja kauhulla odotin sitä hetkeä, kun sängystä täytyy kammeta ylös. Omin avuin ylös pääsin, seuranani jäätävä aamujäykkyys nivelissä ja selässäni.
Pari tuntia pientä kävelyä sekä pieniä kotiaskareita ja aamujäykkyyteni oli poissa. Harmaan sään takia arvelin lähteä kävellen käymään omalla kämpälläni, jonne matkaa on n. 4,5 km. Huono mieli karisi joka askeleella pois ja kun pääsin kotiin, niin olo oli jo hyvä!
Toivotaan, että päivä muuttuu iltaa kohti paremmaksi. Nimittäin illalla olisi luvassa vielä pieni ratsastusreissu, jonka jälkeen onkin ihana käydä lämmittelemässä saunassa ja kaivautua peittojen alle murun kainaloon. :)
♥: Noora
Pari tuntia pientä kävelyä sekä pieniä kotiaskareita ja aamujäykkyyteni oli poissa. Harmaan sään takia arvelin lähteä kävellen käymään omalla kämpälläni, jonne matkaa on n. 4,5 km. Huono mieli karisi joka askeleella pois ja kun pääsin kotiin, niin olo oli jo hyvä!
Toivotaan, että päivä muuttuu iltaa kohti paremmaksi. Nimittäin illalla olisi luvassa vielä pieni ratsastusreissu, jonka jälkeen onkin ihana käydä lämmittelemässä saunassa ja kaivautua peittojen alle murun kainaloon. :)
 |
| Aamupäivälenkille lähdössä |
♥: Noora
20.4.2015
Pitkäaikaissairaus ja parisuhde
Mietteitä siitä, kuinka pitkäaikaissairaus vaikuttaa parisuhteeseen. Nämä ovat siis vain minun kokemuksia ja tuntemuksiani, eikä näihin liity mitään tähtitieteellisiä tutkimuksia.
Mutta siis, olen miettinyt pitkään, kuinka pitkäaikaissairaus vaikuttaa parisuhteeseen. Varsinkin oma vaikea spondylartropatia tuottaa jo paljon haasteita itselleni, saati sitten kumppanille..
Sain diagnoosini aivan suhteemme alkuvaiheessa, kun N oli vielä intissä. Oli meillä kummallakin asiassa sulattelua, mutta samaa polkua tässä vieläkin talsitaan. Muistan hyvin yhden viime keväisen yön, kun itkin sairauttani ja Niko lohdutti ja sanoi "oli sulla mikä sairaus tahansa, rakastan sinua silti."
On helpottavaa, kun rinnalla on joku jolle voi purnata huonosta ja kipeästä päivästä, joita tässä on taas muuten riittänyt. Kuitenkin välillä tuntuu siltä, etten tee enää muuta kuin valitan kivuista ja lääkkeiden haittavaikutuksista. Ei minusta pitänyt tulla tämmöistä kärttyistä ja itkuista ikuisuusvalittajaa.
Kivut, väsymys ja lääkekoktailit ei todellakaan tuo helpotusta parisuhteeseen. On välillä kamalaa, kun joka kohtaan särkee mutta silti haluaisi läheisyyttä ja köllötellä toisen kainalossa. Tai kun on päiviä, jolloin pelkkä vaatteiden päällä pitäminen tuo tuskan hien pintaan, toisen kosketuksesta nyt puhumattakaan.
Tunnen piston sydämessäni, kun luen esimerkiksi Facebookista tarinoita, mitä muut pariskunnat ovat tehneet. On laskettelulomia pohjoisessa, benji-hyppyjä, roadtrip-reissuja ympäri maailmaa.. Haluaisin pystyä siihen samaan, mitä muut ikäiset tekevät. Mutta yksinkertaisesti en vain pysty.
Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen, että Niko kestää horjumattomana vierelläni vaikeista ja kipeistä jaksoista huolimatta. ♥
Mukavaa uutta viikkoa!
♥: Noora
Mutta siis, olen miettinyt pitkään, kuinka pitkäaikaissairaus vaikuttaa parisuhteeseen. Varsinkin oma vaikea spondylartropatia tuottaa jo paljon haasteita itselleni, saati sitten kumppanille..
Sain diagnoosini aivan suhteemme alkuvaiheessa, kun N oli vielä intissä. Oli meillä kummallakin asiassa sulattelua, mutta samaa polkua tässä vieläkin talsitaan. Muistan hyvin yhden viime keväisen yön, kun itkin sairauttani ja Niko lohdutti ja sanoi "oli sulla mikä sairaus tahansa, rakastan sinua silti."
On helpottavaa, kun rinnalla on joku jolle voi purnata huonosta ja kipeästä päivästä, joita tässä on taas muuten riittänyt. Kuitenkin välillä tuntuu siltä, etten tee enää muuta kuin valitan kivuista ja lääkkeiden haittavaikutuksista. Ei minusta pitänyt tulla tämmöistä kärttyistä ja itkuista ikuisuusvalittajaa.
Kivut, väsymys ja lääkekoktailit ei todellakaan tuo helpotusta parisuhteeseen. On välillä kamalaa, kun joka kohtaan särkee mutta silti haluaisi läheisyyttä ja köllötellä toisen kainalossa. Tai kun on päiviä, jolloin pelkkä vaatteiden päällä pitäminen tuo tuskan hien pintaan, toisen kosketuksesta nyt puhumattakaan.
Tunnen piston sydämessäni, kun luen esimerkiksi Facebookista tarinoita, mitä muut pariskunnat ovat tehneet. On laskettelulomia pohjoisessa, benji-hyppyjä, roadtrip-reissuja ympäri maailmaa.. Haluaisin pystyä siihen samaan, mitä muut ikäiset tekevät. Mutta yksinkertaisesti en vain pysty.
Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen, että Niko kestää horjumattomana vierelläni vaikeista ja kipeistä jaksoista huolimatta. ♥
Mukavaa uutta viikkoa!
♥: Noora
13.4.2015
Ihanan kamala kipu
Yleensä kiputuntemukset ovat inhottavia, varsinkin kun ne ovat olleet läsnä pitkän aikaa. Tänään tähän tuli muutos, nimittäin voin sanoa että tämä kipu tuntuu jollakin hullulla tavalla ihanalta!
Eilen minulle tapahtui pieni ihme. Pääsin (liian) pitkäksi venyneen tauon jälkeen heppailuhommiin! Ja että se oli ihanaa. ♥ Jo pelkkä harjaaminen ja ponin rapsuttelu sai oloni kohenemaan huomattavasti. Mielihyvää lisäsi vielä se, että pääsin omin avuin myös ratsaille. Lenkki, jonka menimme, ei ollut pitkä mutta sitäkin antoisampi. Sain taas pienen palan takaisin menetetystä elämästä..
Pienenä tyttönä olisin voinut vaikka asua tallilla, oli niin ihana touhuta isojen eläinten kanssa. Ajan ja kipujen myötä hevosharrastus jäi taka-alalle. Nyt kun biolääke on hieman auttanut, tekee mieli palata hevosen selkään. Tästä on hyvä jatkaa !
Ja tämä ihanan kamala kipu on peräisin siis eilisestä ratsastuslenkistä. Kipu on syvissä lihaksissa, joita ratsastaminen vahvistaa. En muista millon viimeksi olen saanut treenatessa lihakset kipeiksi. Elämä hymyilee :)
♥: Noora
Eilen minulle tapahtui pieni ihme. Pääsin (liian) pitkäksi venyneen tauon jälkeen heppailuhommiin! Ja että se oli ihanaa. ♥ Jo pelkkä harjaaminen ja ponin rapsuttelu sai oloni kohenemaan huomattavasti. Mielihyvää lisäsi vielä se, että pääsin omin avuin myös ratsaille. Lenkki, jonka menimme, ei ollut pitkä mutta sitäkin antoisampi. Sain taas pienen palan takaisin menetetystä elämästä..
Pienenä tyttönä olisin voinut vaikka asua tallilla, oli niin ihana touhuta isojen eläinten kanssa. Ajan ja kipujen myötä hevosharrastus jäi taka-alalle. Nyt kun biolääke on hieman auttanut, tekee mieli palata hevosen selkään. Tästä on hyvä jatkaa !
Ja tämä ihanan kamala kipu on peräisin siis eilisestä ratsastuslenkistä. Kipu on syvissä lihaksissa, joita ratsastaminen vahvistaa. En muista millon viimeksi olen saanut treenatessa lihakset kipeiksi. Elämä hymyilee :)
♥: Noora
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)