Liian siloiteltu kuva reumasairauksista

Moi,
kävin eilen hyvin mielenkiintoisen keskustelun toisen reumaatikon kanssa ja siitäpä sain taas kimmoketta kirjoittamiseen.

Mietimme eilen, että annetaanko reumasairauksista liian siloiteltu kuva?

Otetaan esimerkiksi iltapäivälehtien selviytymistarinat, Inhimillinen tekijä, Ajankohtainen kakkonen ym., formaatit, jotka ovat lähiaikoina reumasairauksia käsitelleet. Näissä yleensä haastatellaan oikein positiivisia ja elämänmyönteisiä reumaatikkoja, jotka ovat saaneet esim. lääkityksellä tai ruokavaliolla reumansa kuriin.

Näistä lehtien otsikoista voi tavan pulliaiselle äkkiä tulla mielikuva, että reumasairaudet ovat helppoja ja niiden kanssa voi elää hyvin. Toki positiivinen ja elämänmyönteinen ajattelu auttaa, muttei paranna sairautta. Reumasairauksien kanssa on vain pakko elää, vaikka aamulla miettiikin, että mikä on se syy miksi nousta ylös sängystä.

Mutta, miksei näissä haastatteluissa yms. ole koskaan esim. lapsesta asti sairastaneita, tai henkilöitä, jotka ovat pyörätuolissa kun nivelet on jo niin tuhoutuneita? Koska tottakai heitäkin on ja heidänkin äänensä tulisi saada kuuluviin!
Uskon että jokainen reumaatikko vaihtaisi mielellään sairautensa terveyteen ja työttömyytensä/työkyvyttömyytensä työntekoon.
Kun luen vaikka iltapäivälehtien artikkeleita, kuinka helposti reumakivut ja oireet saa pois esimerkiksi erilaisella ruokavaliolla, nousee verenpaineeni hurjiin lukemiin. Läheskään kaikilla ei ruokavalio auta, poikkeuksia toki voi olla. On ihmisiä, jotka ovat kokeilleet kaikki konstit ja ruokavaliot, eikä heidän kivut ole mihinkään hävinneet! Itse kuulun ryhmään, jolla kivut eivät helpota eri ruokavalioilla.

Ps. pysykää kuulolla, perjantaina olisi seuraava biolääke tiputus!

♥: Noora